LuottokorttiMitä tapahtuu, jos ylität luottokortin luottorajan?
Luottoraja tulee vastaan useimmiten juuri väärällä hetkellä. Käymme läpi mitä tapahtuu, mitä se maksaa ja miten tilanteen saa nopeasti kuntoon.
Lukuaika 3 min

Lyhyesti
Luottokortin korko lasketaan lähes aina päiväkohtaisesti sille summalle, joka kortilla on kulloinkin käyttämättä maksettuna. Se tarkoittaa, että kortin korkoprosentti kertoo vain osan totuudesta: lopullinen hinta riippuu siitä, kuinka paljon saldoa on ja kuinka monta päivää se on avoinna.
Kortin hinnan vertailussa ratkaisee todellinen vuosikorko, joka sisältää nimelliskoron lisäksi kaikki pakolliset kulut, kuten tilinhoito- ja laskutusmaksut. Kahdella kortilla voi olla sama nimelliskorko mutta selvästi eri todellinen vuosikorko.
Jos maksat koko laskun eräpäivään mennessä, korkoa ei tavallisista ostoksista kerry lainkaan. Korko alkaa juosta siitä hetkestä, kun jätät osankin saldosta maksamatta – ja monessa kortissa se kohdistuu tällöin koko kuukauden ostoksiin, ei vain maksamatta jääneeseen osaan.
Käteisnostot ja valuutanvaihdot ovat oma lukunsa: niissä koroton maksuaika ei useimmiten päde lainkaan, vaan korko alkaa kertyä heti noston hetkestä.
Perusteet
Luottokortin luottoraja on lupaus, ei lasku. Pelkän kortin omistaminen ei maksa korkoa, vaikka luottoraja olisi 10 000 euroa – korkoa kertyy vain siitä summasta, jonka olet tosiasiassa käyttänyt etkä ole vielä maksanut takaisin.
Tämä on syytä ymmärtää, koska se kääntää ajattelun toisin päin. Kortin hintaa ei kannata arvioida luottorajan tai korkoprosentin perusteella, vaan sen perusteella, kuinka paljon saldoa aiot kantaa kuukaudesta toiseen. Jos maksat laskun aina kokonaan, korkoprosentilla ei ole sinulle juuri merkitystä ja vuosimaksu ratkaisee. Jos taas jätät säännöllisesti osan maksamatta, korko on selvästi tärkein yksittäinen kuluerä.
Kaksi eri lukua
Nimelliskorko on pelkkä lainakorko ilman muita kuluja. Se on markkinoinnissa näkyvin luku, mutta se ei kerro kortin kokonaishintaa.
Todellinen vuosikorko sen sijaan sisältää nimelliskoron lisäksi kaikki pakolliset kulut: tilinhoitomaksun, mahdollisen laskutuslisän ja vuosimaksun. Kuluttajansuojalaki velvoittaa ilmoittamaan sen, ja juuri siksi se on ainoa luku, jolla kaksi korttia voi vertailla keskenään rehellisesti.
Ero voi olla iso. Kortti, jonka nimelliskorko on 12 prosenttia mutta jossa peritään viiden euron tilinhoitomaksu joka kuukausi, on pienillä saldoilla selvästi kalliimpi kuin kortti, jonka nimelliskorko on 15 prosenttia ilman kuukausimaksuja. Mitä pienempi saldo, sitä raskaammin kiinteät maksut painavat todellista vuosikorkoa ylöspäin.
Näin korko syntyy
Korkolasku ei synny yhdestä luvusta vaan ketjusta, jossa jokainen vaihe vaikuttaa lopputulokseen.
Korko lasketaan yleensä joka päivälle erikseen sen mukaan, paljonko saldoa on avoinna kyseisenä päivänä.
Vuosikorko jaetaan 365 päivälle, ja saatu päiväkorko kerrotaan avoimella saldolla. Siksi ostoksen ajankohdalla kuukauden sisällä on merkitystä: kuun alussa tehty ostos ehtii kerryttää korkoa pidempään kuin kuun lopussa tehty.
Tavallisista ostoksista ei kerry korkoa, jos koko lasku maksetaan eräpäivään mennessä.
Koroton jakso on tyypillisesti 30–56 päivää ostohetkestä riippuen siitä, mihin kohtaan laskutuskautta ostos osuu. Jakso koskee vain ostoksia – ei käteisnostoja eikä useimmiten valuutanvaihtoja.
Jos maksat laskusta vain osan, korko alkaa monessa kortissa juosta koko kauden ostoksille.
Tämä yllättää useimmin. Ehdoissa lukee, säilyykö koroton maksuaika osittaisen maksun jälkeen. Monessa kortissa se menetetään, jolloin korkoa peritään takautuvasti koko laskutuskauden ostoksista eikä vain maksamatta jääneestä osuudesta.
Nostoista peritään yleensä erillinen nostopalkkio, ja korko alkaa kertyä heti nostopäivästä.
Nostopalkkio on tyypillisesti muutamia prosentteja nostettavasta summasta tai kiinteä euromäärä, kumpi on suurempi. Koska korotonta jaksoa ei ole, pienenkin noston todellinen kustannus nousee nopeasti korkeaksi.
Tilinhoito- ja laskutusmaksut painavat todellista vuosikorkoa sitä enemmän, mitä pienempi saldo on.
Viiden euron kuukausimaksu on 60 euroa vuodessa. Tuhannen euron keskisaldolla se yksinään vastaa kuutta prosenttiyksikköä todellisessa vuosikorossa – ennen kuin varsinaista korkoa on laskettu mukaan lainkaan.
Eräpäivän jälkeen sovelletaan viivästyskorkoa, joka on tavallista luottokorkoa korkeampi.
Viivästyskoron lisäksi peritään yleensä muistutusmaksu. Yksikin myöhästynyt maksu voi näkyä myös luottotiedoissa, jos maksu viivästyy riittävän pitkään, mikä vaikuttaa jatkossa kaikkiin luottopäätöksiin.

Jacob Hartmann käy läpi, miten luottokortin korko lasketaan käytännössä ja miksi todellinen vuosikorko on ainoa luku, jolla kortteja kannattaa vertailla.
Esimerkki
Otetaan kortti, jonka nimelliskorko on 18 prosenttia ja jossa peritään neljän euron tilinhoitomaksu kuukaudessa. Oletetaan, että kortilla on jatkuvasti noin 2 000 euron saldo koko vuoden ajan.
Pelkkä korko on tällöin noin 360 euroa vuodessa. Tilinhoitomaksut lisäävät siihen 48 euroa, jolloin kortin pito maksaa yhteensä noin 408 euroa – eli reilut 34 euroa kuukaudessa pelkästään siitä, että saldo pysyy avoinna.
Jos sama 2 000 euroa maksettaisiin pois vuoden aikana tasaerissä, korkokulu putoaisi noin puoleen, koska korko lasketaan aina jäljellä olevalle saldolle. Tämä on käytännössä tehokkain yksittäinen keino pienentää kortin kustannuksia: lyhentää pääomaa, ei vain maksaa minimieriä.
Huomaa, että esimerkki on suuntaa antava. Oma korkosi määräytyy luottopäätöksessä, ja moni kortti käyttää asiakaskohtaista korkoa, joka voi poiketa markkinoinnissa näkyvästä alkaen-luvusta.
Muista nämä
Kortin hinta ratkeaa harvoin yhdellä luvulla. Nämä neljä kohtaa kattavat suurimman osan eroista.
Se on ainoa luku, joka sisältää kaikki pakolliset kulut ja jolla kaksi korttia voi vertailla rehellisesti keskenään.
Tarkista erityisesti, säilyykö koroton jakso, jos maksat laskusta vain osan – tässä on suurimmat erot korttien välillä.
Nostopalkkio ja välitön koronkertyminen tekevät nostosta kalliin, vaikka kortin muut ehdot olisivat edulliset.
Pienellä saldolla tilinhoitomaksu voi maksaa enemmän kuin itse korko, joten vertaile ne aina yhdessä.
Kun tiedät, miten korko muodostuu, seuraava askel on vertailla korttien todellisia vuosikorkoja rinnakkain. Swiftbanker kokoaa vaihtoehdot yhteen näkymään maksutta ja sitoumuksetta.
LuottokorttiLuottoraja tulee vastaan useimmiten juuri väärällä hetkellä. Käymme läpi mitä tapahtuu, mitä se maksaa ja miten tilanteen saa nopeasti kuntoon.
Lukuaika 3 min
LuottokorttiPrepaid-kortti ratkaisee maksamisen ilman luottoa, mutta se ei korvaa luottokorttia kaikessa. Käymme läpi erot ja sen, kummalle on oma paikkansa.
Lukuaika 3 min
LuottokorttiYrityksen luottokortti ei ole vain maksuväline vaan kirjanpidon työkalu. Käymme läpi vaatimukset, vastuun jakautumisen ja sen, milloin kortti kannattaa hankkia.
Lukuaika 3 min