Lyhyesti
Vakuudettoman lainan enimmäismäärä ei perustu suoraan tuloihin vaan maksuvaraan: tuloihin, joista on vähennetty asumiskulut, olemassa olevien lainojen erät ja vakioitu elinkustannusarvio.
Suomessa vakuudettomat kulutusluotot liikkuvat tyypillisesti 1 000 eurosta noin 70 000 euroon. Yli 30 000 euron lainoissa moni luotonantaja edellyttää rinnakkaishakijaa tai vahvempaa tulotasoa.
Maksuvaraan tehdään lisäksi stressitesti: luotonantaja laskee, kestäisikö talous selvästi nykyistä korkeamman koron. Tämä on syy siihen, että lainakatto voi olla odotettua matalampi, vaikka nykyinen erä olisi hyvin hoidettavissa.
Nopein tapa nostaa kattoa on sulkea käyttämättömät luottorajat. Myönnetty luottokorttiraja lasketaan velaksi täysimääräisenä, joten kolme käyttämätöntä korttia voi pienentää lainakattoa tuhansilla euroilla ilman että siitä on ollut mitään hyötyä.
Laskentaperiaate
Yleinen käsitys on, että lainakatto olisi jokin kerroin vuosituloista. Vakuudettomassa kulutusluotossa näin ei ole. Laskelma lähtee siitä, mitä tuloista jää käteen kun välttämättömät menot on hoidettu.
Laskelma etenee neljässä vaiheessa. Ensin otetaan nettotulot. Sitten vähennetään asumiskulut kokonaisuudessaan: vuokra tai lyhennys ja korko, vastike, sähkö ja vakuutukset. Sitten vähennetään olemassa olevien luottojen kuukausierät ja myönnetyt luottorajat. Lopuksi vähennetään vakioitu elinkustannusarvio, joka kasvaa huollettavien määrän mukaan.
Jäljelle jäävä summa on maksuvara. Uuden lainan erä ei saa viedä siitä kuin osan, koska puskuria on jäätävä yllättäviä menoja varten.
Tämä selittää, miksi kaksi saman palkan saavaa hakijaa voi saada hyvin eri lainakaton. Asumismuoto, huollettavien määrä ja olemassa olevat luotot vaikuttavat enemmän kuin bruttopalkka.
Suuruusluokat
Alla markkinan tyypilliset rajat. Yksittäisen luotonantajan ehdot voivat poiketa näistä.
Tyypillinen alaraja
1 000 €
Useimmat vakuudettomat kulutusluotot alkavat noin tuhannesta eurosta. Sitä pienemmät summat ovat käytännössä pikaluottoja tai joustoluoton nostoja, joissa kulurakenne on toinen.
Tavallisin haettu summa
5 000–15 000 €
Suurin osa vakuudettomista lainoista haetaan tähän haarukkaan: remontti, auto, lainojen yhdistäminen tai suurempi hankinta. Tässä kokoluokassa kilpailu luotonantajien välillä on kovinta.
Raja rinnakkaishakijalle
30 000 €
Moni luotonantaja edellyttää rinnakkaishakijaa tai selvästi keskimääräistä vahvempaa tulotasoa, kun haettu summa ylittää kolmekymmentä tuhatta euroa.
Tyypillinen yläraja
60 000–70 000 €
Vakuudettoman kulutusluoton yläraja Suomessa. Sitä suuremmat summat edellyttävät käytännössä vakuutta, tyypillisesti asuntoa.
Luvut ovat markkinan tyypillisiä rajoja, eivät lupaus siitä mitä sinulle myönnetään. Oma enimmäismääräsi määräytyy maksuvaralaskelmassa, jossa huomioidaan tulot, asumiskulut, huollettavat ja olemassa olevat luotot.
Huomaa myös, että enimmäismäärä ja järkevä määrä ovat eri asioita. Suurin mahdollinen laina on lähes aina kalliimpi kuin tarpeeseen mitoitettu, koska suurempi summa suhteessa tuloihin nostaa myös riskiarviota ja siten korkoa.
Jacob Hartmann selittää, miten vakuudettoman lainan enimmäismäärä lasketaan ja mitkä tekijät nostavat tai laskevat sitä eniten.
Katon nostaminen
Kolme ensimmäistä vaikuttavat nopeasti, kolme viimeistä vaativat aikaa.
Myönnetty luottokorttiraja lasketaan velaksi vaikka saldo olisi nolla.
Tämä on nopein ja tehokkain yksittäinen keino. Kolme käyttämätöntä 5 000 euron korttia voi pienentää lainakattoa merkittävästi. Sulkeminen on tehokkaampaa kuin rajan pienentäminen, koska suljettu luotto poistuu rekisteristä kokonaan.
Jokainen poistuva kuukausierä vapauttaa maksuvaraa suoraan laskelmassa.
Pieni osamaksusopimus tai jäljellä oleva kulutusluotto vie maksuvaraa koko erän verran. Jos summa on maksettavissa pois säästöistä ennen hakemusta, se kannattaa tehdä — vaikutus laskelmaan on suurempi kuin summan koko antaisi ymmärtää.
Yhteenlasketut tulot nostavat maksuvaraa ja voivat laskea korkoa.
Rinnakkaishakija on yhteisvastuussa koko lainasta, ei puolikkaasta. Se on merkittävä sitoumus, joka on syytä käydä läpi yhdessä ja kirjata ylös miten maksut jaetaan. Vastineeksi sekä katto että ehdot paranevat tuntuvasti.
Muutaman kuukauden vakiintunut tulo painaa enemmän kuin yksittäinen hyvä kuukausi.
Jos työsuhde on juuri alkanut tai koeaika on kesken, muutaman kuukauden odottaminen voi nostaa kattoa selvästi. Yrittäjällä katsotaan tyypillisesti kahden tai kolmen vuoden vahvistettua verotettavaa tuloa, joten muutos näkyy hitaammin.
Tuore maksuviivästys painaa laskelmassa enemmän kuin vanha.
Yksikin viivästys kirjautuu rekisteriin, vaikka varsinaista maksuhäiriömerkintää ei syntyisi. Automaattiset veloitukset ja e-laskut poistavat inhimillisen virheen riskin, joka on tavallisin syy yksittäiseen viivästykseen.
Asumiskulut ovat laskelman suurin yksittäinen vähennyserä.
Tämä on hitain keino mutta vaikuttaa eniten. Sähkösopimuksen ja vakuutusten kilpailuttaminen laskee kuluja ilman elämänmuutoksia, ja vaikutus näkyy maksuvarassa suoraan joka kuukausi.
Tärkeä ero
Luotonantaja kertoo, kuinka paljon voit saada. Se on eri kysymys kuin se, kuinka paljon kannattaa ottaa.
Kolme syytä puhuu pienemmän summan puolesta. Ensinnäkin suurempi summa suhteessa tuloihin nostaa riskiarviota, mikä nostaa korkoa — pienempi laina voi siis olla suhteessa halvempi. Toiseksi suurempi erä vie enemmän maksuvarasta, jolloin puskuria jää vähemmän yllättäviin menoihin. Kolmanneksi kokonaiskorko kasvaa suoraan summan mukana.
Käytännön menettely on laskea tarve tarkkaan ennen hakemusta ja hakea juuri sitä. Jos remontti maksaa 8 000 euroa, hae 8 000 euroa — ei 15 000 euroa siltä varalta.
Jos summa osoittautuu myöhemmin riittämättömäksi, lisärahoitusta voi hakea erikseen. Se on käytännössä lähes aina edullisempaa kuin maksaa korkoa summasta, jota ei tarvittu.
Tee lopuksi stressitesti itse: laske erä korolla, joka on kolme prosenttiyksikköä korkeampi. Jos se ei mahdu budjettiin, laina on liian suuri riippumatta siitä mitä luotonantaja tarjoaa.
Ainoa tapa tietää oma enimmäismääräsi on pyytää tarjous. Yksi hakemus tuottaa tarjouksia useilta luotonantajilta, jolloin näet sekä summan että todellisen vuosikoron rinnakkain.
Vakuudeton lainaVakuudettoman lainan yläraja on Suomessa noin 70 000 euroa, mutta jo 30 000 euron kohdalla ehdot kiristyvät selvästi. Käymme läpi mitä suuri laina edellyttää ja milloin vakuus kannattaa hankkia.
Lukuaika 5 min
Vakuudeton lainaVakuudettomassa lainassa ei menetä omaisuutta, mutta riskejä on silti. Käymme läpi neljä keskeistä ja sen, miten kukin niistä rajataan ennen kuin sopimus allekirjoitetaan.
Lukuaika 3 min
Vakuudeton lainaRemontti on yleisin syy hakea vakuudetonta lainaa Suomessa. Mutta se ei aina ole edullisin tapa — käymme läpi vaihtoehdot ja sen, miten budjetti kannattaa mitoittaa jotta se pitää.
Lukuaika 4 min
