Lyhyesti
Ulosotossa palkasta ulosmitataan vain osa. Suojaosuus on se määrä, joka on jätettävä velalliselle välttämätöntä toimeentuloa varten, ja se kasvaa huollettavien määrän mukaan.
Ulosmittaus lasketaan nettotulosta suojaosuuden ylittävältä osalta. Käytännössä pienituloiselta ei ulosmitata mitään, keskituloiselta osa ja suurituloiselta enemmän.
Ulosotto ei myöskään kohdistu kaikkeen. Tietyt etuudet, kuten lapsilisä ja monet sosiaalietuudet, ovat ulosmittauskiellon piirissä, samoin kohtuullinen koti-irtaimisto ja työvälineet.
Jos ulosmittaus jättää tulot kohtuuttoman pieniksi, ulosottomieheltä voi hakea helpotuksia — esimerkiksi vapaakuukausia tai maksusuunnitelmaa. Näitä haetaan aktiivisesti, eivätkä ne tule automaattisesti. Ulosottomies myös neuvoo velallista, ja häneen kannattaa olla suoraan yhteydessä.
Perusidea
Ulosoton tarkoitus on periä velka, ei tehdä velallisesta toimeentulotuen varassa elävää. Siksi lainsäädäntöön on kirjoitettu suojaosuus.
Suojaosuus on euromäärä päivää kohti, joka on jätettävä velalliselle. Sen päälle tulee lisä jokaisesta huollettavasta, joten lapsiperheen suojaosuus on selvästi suurempi kuin yksin asuvan.
Ulosmittaus lasketaan nettotulosta: siitä vähennetään suojaosuus, ja ylimenevästä osasta ulosmitataan laissa määritelty osuus. Tästä seuraa, että pienituloiselta ei ulosmitata mitään ja että ulosmittauksen määrä nousee tulojen mukana.
Suojaosuutta tarkistetaan säännöllisesti, ja se seuraa yleistä hintakehitystä. Tarkat voimassa olevat eurot kannattaa aina katsoa ulosottolaitoksen omilta sivuilta, koska ne muuttuvat.
Olennaista on ymmärtää periaate: ulosotto ottaa osan tuloista, ei kaikkea, ja laskenta on mekaaninen — se ei riipu velkojasta eikä velan määrästä.
Mitä ulosotto koskee
Ulosmittaus ei ulotu kaikkeen omaisuuteen eikä kaikkiin tuloihin. Nämä kolme ovat käytännössä olennaisimmat rajat.
Ulosmitataan suojaosuuden ylittävältä osalta laissa määrätyn osuuden mukaan.
Työnantaja tai eläkkeen maksaja saa ulosottomieheltä maksukiellon ja tilittää ulosmitattavan osan suoraan ulosottoon. Velallisen ei siis tarvitse itse hoitaa maksua. Jos tulot vaihtelevat, ulosmittaus vaihtelee mukana — pienituloisena kuukautena ei välttämättä ulosmitata mitään.
Osa etuuksista on suojattu ulosmittaukselta kokonaan.
Esimerkiksi lapsilisä ja useat sosiaaliturvaetuudet on tarkoitettu tiettyyn käyttötarkoitukseen, eikä niitä siksi voida ulosmitata. Sama koskee kohtuullista koti-irtaimistoa ja työssä tarvittavia välineitä. Rajat on määritelty laissa, ja epäselvässä tilanteessa ulosottomies kertoo mikä on suojattua.
Ulosmittaus voi kohdistua myös varallisuuteen, mutta välttämätön suojataan.
Kohtuullinen asuinirtaimisto ja työvälineet jäävät ulosmittauksen ulkopuolelle. Sen sijaan esimerkiksi arvokas ajoneuvo tai sijoitusvarallisuus voidaan ulosmitata. Omistusasunnon kohdalla arvio on tapauskohtainen, ja siihen vaikuttavat velan määrä ja perheen tilanne.
Jacob Hartmann käy läpi ulosoton suojaosuuden, ulosmittauksen laskennan ja ne helpotukset, joita velallinen voi hakea.
Helpotukset
Nämä eivät tule automaattisesti. Ne on haettava, ja hakeminen kannattaa lähes aina.
Pitkään jatkuneessa ulosotossa voi hakea vapaakuukausia, joiden aikana ulosmittausta ei tehdä. Ne helpottavat erityisesti kausiluonteisia menoja.
Jos toimeentulo on kohtuuttoman tiukka, ulosmittauksen määrää voidaan hakemuksesta rajoittaa. Perustele hakemus todellisilla menoilla ja tositteilla.
Poikkeuksellisen suuret välttämättömät menot, kuten korkeat asumis- tai terveydenhoitokulut, voidaan ottaa huomioon. Tämä edellyttää tositteita.
Ulosoton kanssa voi sopia maksusuunnitelmasta, jolloin velallinen maksaa itse sovitun summan. Se antaa enemmän ennakoitavuutta kuin suora palkan ulosmittaus.
Ilmoita muuttuneet tulot heti. Jos tulot laskevat eikä muutosta ilmoiteta, ulosmittaus lasketaan vanhoilla luvuilla ja käteen jää liian vähän.
Ulosottomies ei ole vastapuoli vaan viranomainen, jolla on neuvontavelvollisuus. Suora yhteydenotto on lähes aina kannattavaa.
Pidemmällä aikavälillä
Ulosotto tuntuu lopulliselta, mutta se on tekninen perintävaihe eikä pysyvä olotila. Siitä on kaksi tietä ulos.
Ensimmäinen on velan maksaminen loppuun. Jos velkasumma on kohtuullinen suhteessa tuloihin, ulosmittaus hoitaa asian ajallaan, ja merkintä poistuu omien säilytysaikojensa mukaan.
Toinen on velkajärjestely. Jos velka on niin suuri, ettei sitä voida maksaa kohtuullisessa ajassa, ulosmittaus vain jatkuu vuodesta toiseen ilman että velka pienenee merkittävästi. Silloin velkajärjestely on oikea reitti, ja sitä kannattaa selvittää velkaneuvonnan kanssa.
Käytännön kysymys, joka kannattaa esittää itselleen: pieneneekö velka nykyisellä ulosmittauksella oikeasti, vai meneekö ulosmitattava osa käytännössä kokonaan korkoihin ja kuluihin? Jos jälkimmäinen, tilanne ei korjaannu odottamalla.
Kunnan talous- ja velkaneuvonta tekee tämän arvion maksutta ja puolueettomasti. Yhteydenotto ei sido mihinkään eikä näy luottotiedoissa.
Yhteenveto
Nämä neljä kannattaa tietää, jos ulosotto on ajankohtainen.
Suojaosuus turvaa välttämättömän toimeentulon ja kasvaa huollettavien määrän mukaan.
Ulosmittaus lasketaan nettotulosta suojaosuuden ylittävältä osalta — pienituloiselta ei ulosmitata mitään.
Ne eivät tule automaattisesti.
Jos velka ei pienene ulosmittauksesta huolimatta, selvitä velkajärjestely velkaneuvonnan kanssa.
Ulosottoa edeltävässä vaiheessa velkojen yhdistäminen voi katkaista kierteen. Kilpailuta ja selvitä, olisiko se sinulle mahdollinen.
VelkaTakaaminen on paljon sitovampaa kuin moni ymmärtää allekirjoittaessaan. Käymme läpi takauksen lajit, takaajan vastuun laajuuden ja sen mitä ennen allekirjoitusta kannattaa vaatia.
Lukuaika 4 min
VelkaKaikki perintäkirjeet eivät ole oikeutettuja. Käymme läpi milloin saatavan kiistäminen on perusteltua, miten se tehdään oikein ja mitä siitä seuraa.
Lukuaika 3 min
VelkaPerintäkulut kasvattavat velkaa nopeasti, mutta niille on laissa rajat. Käymme läpi mitä saa periä, miten kulut kertyvät ja milloin ne voi kiistää.
Lukuaika 4 min
