Swiftbanker
Korot

Miten korko lasketaan: korkojakso, korkopäivät ja koronkorko

Jacob HartmannJulkaistu 10. syyskuuta 2026Lukuaika 3 min
Swiftbanker blogi – Miten korko lasketaan: korkojakso, korkopäivät ja koronkorko

Lyhyesti

Korko lasketaan jäljellä olevalle pääomalle, ei alkuperäiselle lainasummalle. Siksi korkokulu on suurimmillaan lainan alussa ja pienenee joka kuukausi velan lyhentyessä.

Laskenta tapahtuu korkojaksoittain, tavallisimmin kuukausittain. Kuukauden korko saadaan jakamalla vuosikorko kahdellatoista ja kertomalla se jäljellä olevalla pääomalla.

Kuukausierä jakautuu kahteen osaan: korkoon ja lyhennykseen. Annuiteettilainassa erä pysyy samana, mutta sen sisällä koron osuus pienenee ja lyhennyksen osuus kasvaa kuukausi kuukaudelta.

Koronkorko syntyy silloin, jos korkoa ei makseta vaan se lisätään pääomaan. Tavallisessa lainassa, jossa erä maksetaan kuukausittain, koronkorkoa ei synny. Se on sen sijaan keskeinen tekijä maksamatta jäävissä luotoissa ja luottokorttivelassa, jossa saldo kasvaa itsestään.

Perusmekaniikka

Korko lasketaan jäljellä olevalle velalle

Koron laskenta perustuu yhteen periaatteeseen: korko on korvaus siitä pääomasta, joka on tällä hetkellä käytössä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korkoa lasketaan jäljellä olevalle pääomalle. Kun maksat lyhennyksen, jäljellä oleva pääoma pienenee, ja seuraavan kuukauden korko lasketaan pienemmästä summasta.

Kuukauden korko saadaan yksinkertaisella kaavalla: vuosikorko jaettuna kahdellatoista, kerrottuna jäljellä olevalla pääomalla. Kymmenen tuhannen euron velasta kuuden prosentin vuosikorolla kertyy ensimmäisenä kuukautena viisikymmentä euroa korkoa. Kun velkaa on jäljellä viisi tuhatta, sama korkoprosentti tuottaa kaksikymmentäviisi euroa.

Tästä seuraa kaksi tärkeää havaintoa. Ensinnäkin lainan alkuvaihe on korkokulun kannalta kallein, ja siksi ylimääräiset lyhennykset kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin.

Toiseksi laina-ajan pituus vaikuttaa kokonaiskustannukseen enemmän kuin moni ajattelee: pidempi aika tarkoittaa, että pääomaa on jäljellä pidempään ja korkoa kertyy useammalta kuukaudelta.

Kaksi lyhennystapaa

Miten laskenta eroaa käytännössä

Lyhennystapa ei muuta korkoprosenttia, mutta se muuttaa sitä miten nopeasti pääoma pienenee — ja siten kokonaiskorkoa.

Annuiteetti

Sama erä, muuttuva jakauma

Kuukausierä pysyy samana koko laina-ajan. Erän sisällä koron osuus on alussa suuri ja lyhennyksen osuus pieni; ajan myötä suhde kääntyy päinvastaiseksi.

Tämä tekee budjetoinnista helppoa, mutta tarkoittaa myös että pääoma lyhenee alussa hitaasti.

  • Erä Pysyy samana, kunhan korko ei muutu.
  • Pääoman lyheneminen Hidasta alussa, nopeutuu loppua kohti.
  • Sopii Kun budjetin ennakoitavuus on tärkeintä.
Tasalyhennys

Sama lyhennys, laskeva erä

Lyhennys on joka kuukausi sama, ja korko lasketaan jäljellä olevalle pääomalle. Kuukausierä on siksi alussa suurin ja pienenee koko ajan.

Koska pääoma lyhenee alusta alkaen tasaisesti, kokonaiskorko jää tyypillisesti annuiteettia pienemmäksi.

  • Erä Alussa suurin, pienenee kuukausittain.
  • Pääoman lyheneminen Tasaista alusta alkaen.
  • Sopii Kun alkuvaiheen suurempi erä on maksettavissa.
Jacob Hartmann
Vahvistettu kirjoittaja
Tarkistanut

Jacob Hartmann

Perustaja & omistaja, Lacuna Digital ApS

Jacob Hartmann käy läpi koron laskennan perusteet, lyhennystapojen eron ja sen missä koronkorko syntyy.

KorotLainavertailu
Lacuna Digital ApS:n perustaja & omistaja · Erikoistunut kulutusluottoihin ja riippumattomaan lainavertailuun
inLinkedIn-profiili
Päivitetty viimeksi: syyskuu 2026·Sisältö perustuu käytännön kokemukseen, tutkimukseen ja virallisiin lähteisiin.

Kolme käsitettä

Korkojakso, korkopäivät ja koronkorko

Nämä kolme käsitettä tulevat vastaan lainasopimuksissa ja vaikuttavat siihen, paljonko korkoa kertyy.

  • Korko lasketaan aina jäljellä olevalle pääomalle — se on koko laskennan lähtökohta. 01

    Korkojakso

    Aikaväli, jolta korko kerrallaan lasketaan ja peritään.

    Lue lisää

    Kuluttajaluotoissa korkojakso on tavallisimmin kuukausi, jolloin korko lasketaan ja peritään kuukausierän yhteydessä. Lyhyempi korkojakso tarkoittaa tiheämpää laskentaa. Käytännön merkitys on pieni tavallisessa lainassa, mutta se selittää miksi eri sopimusten korkokulut voivat poiketa hieman toisistaan samalla korkoprosentilla.

  • Korko lasketaan aina jäljellä olevalle pääomalle — se on koko laskennan lähtökohta. 02

    Korkopäivät

    Laskentatapa, jolla määritetään kuinka monta päivää korkojaksossa on.

    Lue lisää

    Yleisimmät tavat ovat todelliset päivät jaettuna 365 päivällä tai 30 päivän kuukaudet jaettuna 360 päivällä. Ero on pieni mutta ei olematon, ja se selittää miksi omalla laskimella laskettu korko voi poiketa muutamalla sentillä sopimuksen mukaisesta. Laskentatapa on merkitty lainasopimukseen.

  • Korko lasketaan aina jäljellä olevalle pääomalle — se on koko laskennan lähtökohta. 03

    Koronkorko

    Syntyy, kun maksamatta jäänyt korko lisätään pääomaan ja alkaa itse tuottaa korkoa.

    Lue lisää

    Tavallisessa lainassa, jossa erä maksetaan kuukausittain, koronkorkoa ei synny — korko maksetaan pois sitä mukaa kun se kertyy. Koronkorko on sen sijaan keskeinen luottokorttivelassa ja maksamatta jäävissä luotoissa: silloin saldo kasvaa itsestään, ja kasvu kiihtyy ajan myötä. Tämä on syy siihen, miksi minimierillä maksaminen on niin kallista.

Yhteenveto

Neljä asiaa koron laskennasta

Nämä neljä riittävät ymmärtämään mistä lainan hinta syntyy.

Korko lasketaan jäljellä olevalle pääomalle — siksi alkuvaihe on kallein ja ylimääräiset lyhennykset kannattavat aikaisin.

Kuukausierä jakautuu korkoon ja lyhennykseen

Annuiteetissa erä pysyy samana, jakauma muuttuu.

Tasalyhennys tuottaa tyypillisesti pienemmän kokonaiskoron, mutta suuremman erän alussa.

Koronkorko syntyy vain jos korkoa ei makseta

Se on luottokorttivelan kallein ominaisuus.

Laske oman lainasi korkokulut

Korkolaskurilla näet, miten korko jakautuu laina-ajalle ja mitä ylimääräinen lyhennys säästäisi.

Avaa korkolaskuri

Saatat myös olla kiinnostunut